Nyt tarvitaan ikäihmisten neuvolatoimintaa

Teimme viime vuonna Kanta-Hämeen Kristillisdemokraattien aluevaltuustoryhmänä aloitteen ikäihmisten neuvolatoiminnan aloittamisesta hyvinvointialueellamme. Vielä odotamme vastausta ajatuksellemme.

Keskustellessani lukuisten ikäihmisten kanssa toreilla, olen jatkuvasti kuullut kokemuksia siitä, ettei lääkäriin tahdo päästä. Moni sanoo myös, ettei oikein saa itsestään irti hakeutua terveyskeskuksen vastaanotolle. Myös toimintojen liika digitalisoituminen hankaloittaa avun ja neuvonnan piiriin hakeutumista. Kertoessani ikäihmisten neuvolan ideasta, jonne jokainen ikäihminen kutsuttaisiin kiireettömään ja kokonaisvaltaiseen tarkastukseen, on poikkeuksetta jokainen pitänyt ajatusta erittäin tarpeellisena.

Onkin itse asiassa erikoista, että valtakunnallisesti vielä ei ole olemassa systeemiä, jossa koko ikäryhmän terveyttä seniori-iässä kartoitettaisiin. Ikääntyneen väestön neuvolatoiminta on kirjattu nyt tosin ajatuksena vanhuspalvelulakiin. Laissa kannustetaan hyvinvointialueita järjestämään ja tarjoamaan iäkkäiden hyvinvointia edistäviä palveluita myös kokoavasti neuvolatoimintana, osana asiakas- ja palveluohjauksen kokonaisuutta.

Ikäihmisten neuvolan tarkoituksena on, että yli 70-75-vuotiaat seniorit kutsuttaisiin 2-3 vuoden välein laaja-alaiseen terveystarkastukseen, jossa kartoitettaisiin terveydentilaa ja lääkitystä. Samalla tehtäisiin toimintakyvyn arvio ja määriteltäisiin esim. kotona tarvittavien apuvälineiden tarve. Seniorineuvolalla olisi merkittävä ennaltaehkäisevä vaikutus, kun terveydentilan ja toimintakyvyn heikkenemiseen pystyttäisiin puuttumaan etupainotteisesti ja vahvistamaan ikäihmisten hyvinvointia.

Raahessa ikäihmisten neuvolatoiminnasta on pitkä ja positiivinen kokemus. Seniorit on saatu tarkastuksiin lähettämällä kotiin kutsu, jossa on varattuna aika. Jos aika ei sovi, sen on voinut vaihtaa. Kutsussa on ollut myös kehotus mennä verikokeeseen ennen vastaanottoa. Neuvolatoiminnalla on saatu säästöjä, koska monia sairauksia on pystytty ennakoimaan ennen oireiden puhkeamista. Myös asiakkaiden sosiaalinen aktiivisuus on lisääntynyt.

Ikäihmiset on luonnollisesti otettava palvelun suunnitteluun mukaan. Avun hakeminen nykyisessä digimaailmassa on monelle seniorille haasteellista ja tällainen kutsuun perustuva toiminta olisikin tervetullutta ja tarpeisiin vastaavaa.