Nuoruus ei saa olla suoritus
Julkisessa keskustelussa on jo pidempään kannettu huolta lasten ja nuorten jaksamisesta, mielenterveydestä, väkivallalla oireilemisesta ja palveluiden puutteesta. Eikä suotta.
Psyykkiset ongelmat nuoruudessa ovat melko yleisiä ja onneksi usein myös ohimeneviä. Eri tutkimusten mukaan noin 20-25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä.
Lastensuojelun keskusliitto kysyi nuorilta "Kuinka suorittaa nuoruus". Nuorten (15-21v) kirjoituksissa nousi esiin huoli mielenterveydestä ja jaksamisesta, suorituskeskeisen yhteiskunnan paineista sekä kokemukset kiusaamisesta ja syrjinnästä - mutta myös toivo kauniimmasta huomisesta, ystävien tuki sekä ilo arjen pienistä asioista.
Mieli ry julkaisi joulukuussa 2022 Nuorten hyvinvointiohjelman. Ohjelmassa lanseerattu käsite nuorten kasvurauhasta tarkoittaa, että jokaisella nuorella tulee olla aikaa kasvaa ja kehittyä. Emme voi yhteiskunnassa vaatia kohtuuttomia nuorilta. Yksi konkreettisista ehdotuksista kasvurauhan takaamiseksi on opiskelusuojelun malli. Toimeentuloon ja koulutuspolitiikkaan liittyvissä päätöksissä tulisi huomioida nuorten tarvitsema lepo palautumisen turvaamiseksi. Samalla tavalla kuin esimerkiksi työsuojelussa huomioidaan työntekijöiden tarvitsema lepo. Tämä kuulostaa hyvälle.
Mielenterveystaitojen ja tunnetaitojen vahvistamiseen ja opettamiseen on oltava aikaa oppilaitoksissamme. Henkilökunnan on tärkeä tukea jaksamista sekä tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuuksia kokea yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja kuulluksi tulemista. Yksilöllistä tukea on tarjottava heti, kun oppimisen tai jaksamisen haasteita ilmenee.
Kristillisdemokraatit ovat ehdottaneet, että lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin arviointi koulupsykologin tai vastaavan mielenterveyden ammattilaisen tekemänä otettaisiin tulevaisuudessa kiinteäksi osaksi kouluterveydenhuollon säännöllisiä tarkastuksia. Koulupsykologien ja -kuraattoreiden sekä -terveydenhoitajien ja -lääkäreiden riittävästä määrästä on huolehdittava. On todettu, että kaikilla hyvinvointialueilla vähintään neljännes apua tarvitsevista ei ole saanut apua koulupsykologilta, vaikka olisi sitä tarvinnut (LSKL). Laaja palvelutarve vaatii laaja-alaisia ratkaisuja, kuten ennaltaehkäisevää ja kynnyksetöntä palvelua sekä mielenterveyttä vahvistavaa kulttuuria.
Erityisen tärkeää on vahvistaa nuorten elämässä toivoa ja uskoa tulevaisuuteen. Jokainen aikuinen voi tarjota läheiselleen nuorelle varauksetonta hyväksyntää ilman suorituspaineita, kuunnella avoimin mielin.
Yhteiskunnan tasolla meidän on huolehdittava, että lapsille ja nuorille on ammattiapua tarjolla viipymättä. Walk in -terapiamallin tyyppinen matalan kynnyksen palvelu tulisi saada laajasti käyttöön maassamme. Olisi kerrassaan järjetöntä jättää lapset ja nuoret ilman tarvitsemaansa apua.