KOULUTUS on pääasia

OAJ on listannut asioita, joita se pitää tärkeinä ja edistettävinä. Kävin teemoja läpi ja kirjoitin lyhyesti joka kohdasta omia ajatuksiani. Opettajana on varsin helppo yhtyä näihin teeseihin. Lisää koulutuspoliittista keskustelua on luvassa 26.3. klo 18  OAJ:n järjestämässä vaalikeskustelussa Uramon koululla. Olen siellä mukana. 

Kuntapäättäjät voivat varmistaa, että • kasvatuksella ja koulutuksella on riittävä rahoitus.

Riihimäen kouluissa on mielestäni "nippa nappa" riittävät resurssit. Määrärahoja olisi tarpeen kasvattaa, jotta mm. oppimateriaalihankintoihin ja päivittäiseen toimintaan olisi paremmat mahdollisuudet. Rahat, jotka valtiolta koulutukseen saamme, tulisi tarkemmin kohdentaa koulutuksen tarpeisiin. 

Johtamiselle on aikaa ja opetusta antavat kelpoiset opettajat. 

Kannatan opettajarekisteriä. Periaatteessa kuka tahansa mattimeikäläinen voi toimia opettajana, vaikkei olisikaan ammatillisesti koulutettu ja pätevä. Oppilaalla ja perheellä on oikeus pätevään opettajaan. Opettajilla on laaja mahdollisuus toteuttaa ammattiansa persoonansa ja vahvuuksiensa kautta. Kouluissa ei riitä pelkkä hallinnollinen johtaminen, vaan sen rinnalla tulisi rehtoreilla olla pedagogisen johtamisen ja työnohjauksen osaamista. 

Oppilaat ja opiskelijat saavat tarpeeksi tukea. 

Resurssit koulutasolla tulee jakaa lapsi- ja tarvelähtöisesti. Oppilaita tulisi kuunnella. Oppimisen tuki uudistuu tänä keväänä. Sen myötä oikeus saada tarvitsemaansa tukea selkiytyy, hyvä niin. Riittävän tuen saamiseen tarvitaan lisää erityisopetuksen ja ohjauksen resurssia, johon saamme myös valtiolta rahaa. Maahanmuuttaja-oppijoiden opetuskielen oppimiseen on saatava enemmän opetusta, jotta he pärjäävät. 

 Riittävän pienet ryhmäkoot.

Olen pitänyt esillä riittävän pienten ryhmäkokojen suurta merkitystä koko poliitikkourani ajan. Tein siitä myös valtuustoaloitteen yhdessä kollega Sari Jokisen kanssa. Sopivan kokoinen ryhmä koulussa on mielestäni 18-20 oppilasta. Silloin opettajalla on paremmat mahdollisuus kohdata jokainen lapsi yksilöllisesti. Riihimäellä sivistyksen ja hyvinvoinnin lautakunta on määritellyt enimmäisluokkakooksi 23 oppilasta. Tähän ei käytännössä ole kaikilla alueilla valitettavasti päästy. Toivoisin, että virkajohdolla olisi rohkeutta ja ymmärrystä pitää kiinni enimmäiskoosta, vaikka paine ylittämiseen joidenkin huoltajien suunnasta olisi kova. Luokkakoolla on iso merkitys jokaiselle lapselle, joka päivä. Sopivan kokoinen ryhmä tarkoittaa ennaltaehkäisevää tukea kaikille lapsille ja saattaa jopa ehkäistä vahvempien tukitoimien tarpeen synnyn. Riittävän pieni ryhmäkoko on lapsen edun mukaista. 

Opitaan ja työskennellään terveellisissä ja turvallisissa tiloissa. 

Sen lisäksi, että on tärkeää saada toimia terveysturvallisissa tiloissa, on toimintaympäristön henkisellä ilmapiirillä iso merkitys. Jokaisella lapsella on oikeus turvallisuuteen ja hyväksytyksi tulemiseen omana itsenään. Olen ilahtunut siitä, että Riihimäellä on rakennuttu Reilu Riksu - toimintamallia, jonka jalkautuksesta käytännön tasolle tulee huolehtia hyvin. Fyysisten tilojen kunnossa ja soveltuvuudessa on meillä kehitettävää. Peltosaaren päiväkodin tilat tarvitsevat parannuksen ja vaativan erityisen oppimisen oppilaat toimivat ratkaisut. Näissä etsitään ratkaisua. Myös muiden päiväkotien tilaratkaisujen toimivuutta on syytä tarkastella. 

Monipuolinen tarjonta koulutusta aina kansalaisopistoihin ja taiteen perusopetukseen saakka. 

Riihimäellä on upea ja laaja taiteen perusopetuksen tarjonta. Meillä on myös kouluttautumisen mahdollisuuksia korkea-asteelle saakka: Oma lukio, Hyrian ja HAMK in kehittyvät kampukset sekä tietysti laaja varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkko. 

Aluepäättäjät voivat turvata sen, että •

tehdään moniammatillista yhteistyötä. 

Toisinaan lapset ja perheet tarvitsevat ympärilleen ammattilaisten joukon, joka tiimityön keinoin antaa tukea, yhdessä. Eri ammattiryhmillä on erityisosaamisensa. Ei ole perheiden tehtävä etsiä tukitoimia sieltä ja täältä, vaan ammattilaisten tulisi ensikontaktin jälkeen ottaa koppia ja kokonaisvastuu perheestä. Suhtaudun innostuneesti Riihimäellä suunnitelmissa olevaan ns. Perhetaloon, jossa kaupungin, hyvinvointialueen ja 3. sektorin toimijoiden on mahdollista tarjota yhdessä matalan kynnyksen tukea perheille. Haluaisin nähdä tämän toteutuvan jo lähitulevaisuudessa. Kuntatasolla Riihimäellä toimimme moniammatillisesti Lapsiystävällinen kunta-työssä, joka on koko kaupungin yhteistä kehittämistyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. 

kouluterveydenhuolto toimii ja koulujen ja oppilaitosten arjessa on läsnä psykologeja ja kuraattoreja.

Vaikka oppilas- ja opiskeluhuolto on sote-uudistuksen myötä hyvinvointialueen alaista toimintaa, toteutuu se fyysisesti edelleen oppilaitoksissa, hyvä niin. On erittäin tärkeää, että on ammattilaisia, joiden puoleen lapset ja nuoret voivat kääntyä eri tilanteissa. Näen, että oppilashuollon henkilöstöllä olisi käytännössä hyvä olla nykyistä enemmän aikaa yhteisölliseen ja ennaltaehkäisevään työhön yhteistyössä opettajien ja kasvattajien kanssa. 

lastensuojelu, neuvola ja psykiatriset palvelut ovat riittävästi resursoituja ja niiden pariin pääsee sujuvasti.

Ehdottomasti samaa mieltä! Silloin kun avun tarve on akuutti, ei saa joutua jonottamaan. Palveluntarpeen arvioon tulee päästä viiveettä ja matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä palveluita on oltava helposti saatavilla. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden hoitopolku tulee olla selkeä. Lastenneuvolan toiminta saavuttaa lähes kaikki perheet ja sen vaikuttamispotentiaali on siksi erityisen merkittävä.